Tänään maastoilemassa, Turbo seurana. Lähdettiin radanvartta, sieltä TakaHornan kautta pellonyli, metsään ja koirakentän kautta takasin. Aikaa kului abt. 1.5 h. Ja tulipa todettua, että nelivedolla ei tosiaan mennä jokapaikkaan - vikan peltolenkin ratsastaminen olis ollut mahdotonta: kovaa lunta, joka paikkapaikoin petti niin, että Lumikin oli mahaa myöten siellä. Käännyttiin takaisin ja toivottavasti selvittiin vaan säikähdyksellä. Kouluratsastuksessa ajatuksen juoksu jatkuu edelleen. Nythän on ongelmana se, että parin istuntapainotteisen tunnin jälkeen mä olen ignoorannut kokonaan pohkeen käytön esim. taivutuksissa. Jep, eihän se niin toimi. Samoin mielessä on pyörinyt tuo ajatus, miten sen ulkolavan saa haltuun. Onneksi juttelin P:lle tänään, ja sieltähän se ajatuksen kirkastaja tuli: vastataivutus - kuin myös se avo. Nimittäin siinähän nimenomaan kontrolloidaan lavan toimintaa. Täytyy huomenna heti kokeilla - eli jo alkuverkassa pientä avoa ja vastataivutusta, samoin oli hyvä vinkki ratsastaa keskiympyrää s.e. tekee ympyrät sisälle ja vastataivutuksella ison ympyrän kaarta. Eli täytyy vaan alkaa "leikkimään" noilla taivutuksilla vaan enemmän ja enemmän. Ai niin, samoin ajatuksena voltin ratsastaminen vastataivutuksessa. Auttaa mm. vastalaukan hahmottamisessa...
Lumppa pääsi vielä takas ulos ridauksen jälkeen. Tosin se kyllä seiso ja tuijotti niin nautinnolisen seesteisesti karsinan ikkunasta ulos, että jo hetken ajattelin, että haluaakohan se ihan oikeesti sinne ulos.. mutta halushan se. Ihanaa, kun nyt on sellaiset kelit, että hepat voi ulkoilla pitkään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti