Näyttää siltä, että mä päivitän tätä blogia enää Ompun valkkujen jälkeen: ei sinänsä, meillä on ollut aika rauhalliset väliviikot - talvi tuli ja hevonen ilman talvikenkiä. Eli menty tosi paljon maneesissa; ja Umppis ymmärrettävistä syistä kypsä. Eilen oli valkku ja tänään lähdettiin reilun kahden tunnin maastolle Sarin & Vekan kanssa - eli saatiin maastovaje korvattua. Vähän oli väsähtänyt hevonen, kun lenkiltä kotio pääsi.
Ompun valkku oli nyt vain yksipäiväinen - mutta tehokas. Umppis oli ihan liian kasassa heti alkuun eli lähdettiin ratsastamaan pidempään muotoon. Vasemmassa kierroksessa ulko-ohja kunnolla irti kaulasta ja reilu asetus johtavalla ohjalla sisään. Tätä lähdettiin viemään eteenpäin s.e. Lumpan piti alkaa seuraaman sisäohjaa - ulkopohkeen avustuksella. Jäin kiinni ihan kunnolla; nimittäin en ole kääntänyt Umppista mitenkään oikein (= Herkkähän siitä tuli ja muutaman örinän saattamana saatiin ne lavat kääntämään.
Vasenta laukkaa työstettiin kunnolla - ja rankasti. Lumi piti hakea tosi-tosi-tosi hitaaseen laukkaan. Laukka meni käytännössä nelitahtiseksi. Mutta tällä saatiin muutama pätkä sellaiseksi, että se todella laukassa kantoi itsensä takaosalla. Eli meni ihan kunnon jumppa ja treeniliikkeeksi.
Viimeaikaisten filosofisten pohdintojen jälkeen olen todennut, että viimeisen puolen vuoden aikana ole ratsastanut vähemmän valvoan silmän alla kuin ikinä: samanaikaisesti voin kuitenkin todeta, että olemme Lumpan kanssa edenneet ihan uskomattomasti. Johtuukohan tämä siitä, että joutuu ihan oikeasti itse ajattelemaan, mitä siellä selässä tekee?
