Tohtori Sykerön kanssa kävi se, mitä vähän olin uumoillukin: heinänuha iski. Viime vuonna se tuli kesäkuun lopussa homeitiöiden myötä, 2011 se oli aiemmin, mutta en vanhoista blogi-merkinnöistä aikaa löytänyt. Koivun siitepöly on nyt runsaana eli lienee aiheuttaja. Tuohan ilmenee köhänä rasituksessa - eli pidemmän ridauksen aikana alkaa Sykerö sitten köhimään työskentelyravissa ja laukassa. Joskus köhii heti alkuravissa - tämä on meille business as usual, kun kurkku avataan työntekoon; työskentelyn aikana tuleva köhäily on sitten se not-usual tapaus meille.
Ylläoleva on ollut uumoiltavissa jo siitä, että Sykerö ei ole ollut niin "kantava" kuin normaalisti. Eli vaikuttanut tietty siihen jaksamiseen, jos keuhkot alkaa olemaan jumissa. Olisi pitänyt olla kaukaa viisas ja heittää se Heinix jo aiemmin "kehiin": mutta ensi vuonna, ensi vuonna.
Nyt sitten on plan se, että alkuviikon saa Sykerö olla lomalla, torstaina ja perjantaina käyntityöskentelyä siten, että alkaa limat irrota ja viikonloppuna maastoilua. Täytyy ensi viikolla katsoa, miten alkaa sitten kestämään ravailua. Hoitona menee neneäsumute, Heinix ja tinjami+hunaja yhdistelmä. Ravi olisi hyvä, koska se irottaisi limaa.
Tänään oli jo ajatus mennä maastoilemaan, mutta sitten raksutti, että siitepölyallergiasta kärsivällä hevosella ei liene fiksua mennä metsään maastoilemaan?!?
Reilu vuosi viime kisoista - ja huomenna sitten eka startti. Heko, heko. Rakelle olisi tarkoitus mennä strattaamaan Helppo B:0. Tänään siellä oli estekisat ja kävin haistelemassa "tunnelmaa" - hyvä niin, sillä aurinkoinen keli ja ihanat hevoset herätti ihan kivan "kisafiiliksen", jonka ansiosta sitten tuli puunattua Lumppaa ja Lumpan kamppeita tänään ihan kunnolla. Pesin jopa ensimmäistä kertaa meidän yhteisen historian aikana Lumpan shamppoolla! Ja siitähän jumankekka tuli hieno - sukatkin ihan kiiltää! 
Ridasin tänään maneesissa viimeisen rataharjoituksen; ei mennyt ihan nappiin. Vähän kyllä taas mietitytti, että miksi ihmeessä kisata. Meille kun on ihan oikeasti hankalaa startata lyhyellä verkalla ja vieraassa ympäristössä. Delian Heli sen sitten hienosti puki sanoiksi: Lumi on ekstrovertti. Jep, sitä se on. Kisapaikalla kiinnostaa kaikki muu ja olo on pinkeä ja virkeä - ihan eri kaliiberia kuin kotona. Mutta, mutta: kun tuumasin, että juuri näin - miksi ihmeessä mä sitten raahaan sitä kisoihin niin vastaus oli selvä; tuollaisella opetusmestarilla kun harjoittelee kisaamista, on pakko oppia ratsastamaan rata tosi fiksusti; keksien joka heti ekstrovertille jotain hommaa, että se ei kuikuilisi. Ja mä tajusin, että juuri noinhan se on: Lumi Ekstrovertti Opetusmestari - kisamiäs. Eli ei muutakuin huomenna kisoihin ja katsotaan, mitä tuleman pitää...