maanantai 14. maaliskuuta 2011

Flow

On se sana, joka kuvaa tämän illan ratsastusta. Ja tämän flown saatiin aikaiseksi ihan kahdestaan.

Alkuravissa, kevyessä siis jo, aloin kiinnittämään huomiota siihen ulkolapaan; eli jos se tuli liikaa ulos, niin suoristin/asetin vähän ulos ja pyysin lavan sisään - sen jälkeen uusi taivutus. Näin siis molemmissa suunnissa. Samoin kiinnitin huomiota tuntuman tasaisuuteen; eli molemmilla ohjilla hyvä - mutta kevyt - tuntuma. Taas tuli zen-ajatus kesken tämän homman: Eihän Lumppa korjaa virheitään, jos en pyydä sitä korjaamaan ja kerro, mitä siltä haluan. Jos Lumppis tulee lapa ulos, niin se lisätaivutus ei auta asia.. on vain haettava korjaus ja sen jälkeen pyydettävä uudestaan - ja oikein.

Ravissa tehtiin taas avo-vasta-taivutus juttua. Vastataivutuksen sujuivat tosi hyvin, vasen avo olis ehkä voinut tulla sisätakajalalla enemmän alle. Sitten tein sitä pääty-ympyrän ulkopuolelle voltti. tällä näkee hyvin, että vaihtuuko taivutus puoleta toiselle helposti. Samoin kun tulee takaisin ympyräle, täytyy muistaa se ulko-ohjan tuki ottaa takaisin... Sitten ratsastin hetken aikaa s.e. sain takaosan toimimaan vielä aktiivisemmin; isolla ympyrällä ja uraa pitkin.. jonka jälkeen pohkeenväistöä keskihalkaisijalta pitkälle sivulle -- UPEA! Siis se polki ja astu ristiin.. ihan hillitön tunne! Sen jälkeen tein B-merkin kouluohjelman raviosuuden, mutta niin, että kokorataleikkaa menin vain suoraan, ilman keskiravia. Keskiravit otin vasta väistöjen jälkeen pitkällä sivulla. Ja ne. Oli upeat! Ihan käsittämätön fiilis, kun on neljän vuoden puurtamisen jälkeen on viimein ja vihdoin tajunnut, kuinka helppoa tuon keskiaskellajin ratsastaminen itseasiassa onkaan.. Lumppa sai tosi tosi paljon kiitoksia aina, kun toimi hyvin! My Dear Lumi!!!

Laukassa en työstänyt paljoa - koska ravissa oli menty jo niin hyvin. Avoa pitkällä sivulla.. ja muutama voltti. Ja vähän tempon vaihtelua - sen tarkistamista, että uusi tempo myös pysyy päällä. Kotio ajellessani tajusin, että vastalaukka on se, mitä mun täytyy alkaa nyt tekemään, jotta saan sen suoruuden myös laukassa paremmaksi.

Kaikenkaikkiaan ihan käsittämätön tunne ja fiilis. Se vaan meni kaikinpuolin nappiin. Oli ihan mieletöntä katsoa, kun Lumi oli korvat taaksepäin keskittyneenä.. ja se tunne, kun takamoottori toimi ja kanto meitä eteenpäin. Tästä kaikesta oon vaan niin kiitollinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti