Tänään oli mainio maastopäivä. Tilsotti, mutta tehtiin sellainen lenkki, että oltiin pääsääntöisesti auratuilla teillä, joten no tilsa problem. Lumppis oli saanut just heinät, kun menin tallille, mutta ihan tyytyväisenä se tuli karsinaan jatkamaan heinänsyöntiä (edellytti tietty, että kasa oli ikkunan alla...) ja harjailin sitä kuntoon. Siitä lähtee K A R V A A ihan järjettömästi!!! Mutta hyvä niin, kohta loppuu se järjetön hikoilu, ihanaa!
Lähdettiin radanvartta, siitä sillan ali ja oikealle. Sieltä Purolantielle ja sieltä metsälenkinkautta taka-hornaan. Ja sieltä kotio. Aikaa kulu tunti, sillä mentiin käynnissä; ainoastaan radanvartta ravailtiin hetkenaikaa.
Kun tultiin metsästä pelto-osuudelle, Lumppis meinas tehdä uukkarit. Ihmettelin hetken aikaa, mutta kun tajusin sen haistelevan ja olevan hyvin skeptinen pohjalle ekat kymmenet metrit, tajusin, että se muisti sen, mitä viimeksi kävi siellä koirapuiston viereisellä peltolenkillä; se pelkäs, että pohja pettää. Onneks nyt tiesi, että on aurattu pohja eli bueno niin saatto vaan rohkaista herra hevosen menemään sinne. Ihana näin.
Lumppis oli muutenkin ihan älyttömän kiva heti alussa; ihan mielettömästi sitä energiaa! On poika vissiin kunnossa ja elämäniloinen - ja se on niin hyvä juttu. Että mä olen tyytyväinen ja onnellinen.
Lumppis pääsi vielä takaisin tarhaan lenkin jälkeen; siellähän ne heinät odotti. Aivan ihanaa, kun tietää, että tänään saavat olla ulkona varmaan sinne seiskaan-kasiin; eli koko päivän! Sehän sitä hevosenelämää on!!
PS: Olin ahkera ja siivosin ruokakupin. Ja ennen kaikkea sen seinän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti