Joka tosin alkoi sillä, että Lumppa juoksutti mua.. ei nimittäin antanut tarhassa kiinni (= Kun menin kyykkyyn, se jäi kauemmas seisomaan ja katto silmäkulmasta just silleen, että odotas vaan, hähää! noh, leipä auttaa moneen vaivaan: myös tähänkin.Lähdettiin palautteleva käyntimaasto (tosin olis Lumppa varmaan kunnon revittelymaastonkin jaksanut, sen verta lennokkaasti se tarhassa taas itseään esitteli). Radanvartta ja takasin, aikaa kulu abt. 50 minsaa. Ihana keli! Ja Lumppa nautti! Kuin myös minä! Ihanaa, kun on valosaa ja pystyy taas maastoilemaan ihan kunnolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti