Valkku on niin näppärä - kumiohjilla ratsastus paljastaa totuuden....

Tänään valkun alussa aloin taivastelemaan valkulle, että kun ne ohjat ei oikein tahdo pysyä kädessä - ne vaan pitenee ja pitenee.... Siitäpä sitten laitettiin fokus käsiin ja hetken aikaa ratsastettuani Herra Hartikainen keksi kumpparit... Minä olin vähän niinkuin että  täh - apuohjat, miksi?!? Kunnes selvisi, että idea olikin korvata ohjat niillä. Ja näinhän me tehtiin. Ja arvatkaas vaan, oliko "hauskaa" (=

Tuo kikka kakkonen nimittäin paljasti täysin mun puutteet eritysiesti vasemmassa kierroksessa - ja siinä erityisesti laukassa. Mä olen ratsastanut ihan liikaa kädellä - ei mikään uusi asia auringon alla. Nyt kumiohjan kanssa oli pakko vain todeta, että mikään ohjasote ei mene läpi vaan se hevonen on saatava asettumaan ja taipumaan pohkeiden avulla... Vasemmassa kierroksessa kummasti alkoi auttamaan, kun saatiin ulkopohje läpi...

Verrattaen vinkeä kokemus, jota aion nyt tällä tulevalla viikolla jatkaa. Totesin kylmän rauhallsiesti Ristolle, että jos tuollalailla opin ratsastamaan, niin me mennään jälleen aimo harppaus eteenpäin - tai siis minä meen. Lumppahan kyllä toimii ja tekee - kunhan kuski tekee fiksuja asioita. Siksi se onkin niin ihqu (=