Hui! Liki kuukausi, kun viimeksi päivitellyt - ja sinä aikana on selkeästi alkanut KEVÄT! Aivan ihanaa - linnut laulavat ja Lumppiksella alkanut karvanlähtö. Eilen tehtiin kera kolmen tamman ja Umppiksen 1.5 h maasto - teillä alkaa olemaan pälviä ja ne kohdat, joihin aurinko osui eikä tuullut: se ihana lämpö ja energia! Mii like! Ja Lumppis myös. Me jo päätettiin, että talvi loppuu ja heitettiin paksu toppaloimi pesuun. Tallin pesukone on aikas bueno juttu, btw.
Ratsastuksellisesti saatiin se legendaarinen läpimurto pitkästä aikaa. Mulla on ollut useamman viikon jo syvä depis, koska Umppiksen kanssa ollut aviokriisi ratsastuksessa: kun ei suju, niin ei suju. Jotenkin sitten nämä syvät pohdinnat alkoivat tuottamaan tulosta ja tiistaina sitten totesin, että kannukset tiputetaan "alas" - koska jos mamma ei osaa ratsastaa pohje rauhassa, mamma ei osaa ratsastaa pohje rauhassa. Kannukset on kuitenkin pakko olla, jotta tarvittaessa saa vähän tehostetta - ilman raippaa kun mennään.
Ja sehän lähti sujumaan! Vielä kun mä sain jotenkin iskostettua kroppaani sen Kyran neuvon oikeasta vaikuttavasta pohkeenosasta, niin meillä oli ihan käsittämättömän upea ridaus tiistaina! Lumppis oli hyvä, hyvin pohkeen edessä ja rento.
Ja sama jatkui keskiviikkona.... torstaina käytiin vähän maastoilemassa ja perjantaina jatkettiin taas töitä.... ja buenosti meni! Lumppis on jännä - se vaatii tosi paljon sitä omaa skarppausta. Kuten Risto joskus sanoi, Lumppis kysyy kokoajan, "onko tämä riittävä?" tai "onko ok, jos mä toiminkin näin?". Ja nuo yleensä pitää sisällään sen, että se lusmuilee kunnollisesta takajalkojen polkemisesta tai taipumisesta vasemman pohkeen ympäri. Perjantaina homman tasosta kertoi se, että vasemmassa laukassa Umppis tuli vähän liikaa uran sisäpuolelle. Kun asetin vähän ulospäin (oikealle), se teki hyvätasapainoisen, puhtaan ja rytmikkään vaihdon.... 
Kaikenkaikkiaan siis verrattaen bueno fiilis! Ja kun vielä hyvä maastoilu eilen, niin mikäpäs tässä. Kisakalenteria suunnitellessa... Ai niin, ja vielä se, että keskiviikko iltana sain ridattua kuvion vasen laukka - alas - harjoitusravi - ja sitten rento ja hyvä keskiravi! Laukassa olen alkanut ridaamaan siirtymiset raviin "reisillä". Se on hauska tunne, mutta makee, kun toimii. Iso luksusasia ja varmasti paljon mieleen vaikuttava on myös tämä muutto: mulla on nyt 8 minuutin tallimatka! Ihan mielettömän ihanaa, kun tämä vuosikausien rehaaminen on loppunut. Kertonee tallipaikan laadusta kaiken olennaisen - meillä on ihan huipputalli ja huippukiva porukka. Olo on kuin kotona olis - ja se on paljon se. Toivottavasti kaikki sellaisen kotipaikan "harrastukselleen" löytävät - tähän kun uppoaa niin valtava summa rahaa ja koko vapaa-aika, niin ainakin allekirjoittanut on tyytyväinen, että ei tarvitse "jumppailla" enää vapaa-ajalla vaan voi keskittyä olennaiseen; niihin yhteisiin ja hyviin hetkiin rakkaan Umppiksen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti