Tänään ei sitten oltukaan niin hilpeissä tunnelmissa. Valkussa törmättiin sitten ihan urakalla siihen ongelmaan, joka on ollut jo pitkään: vasemmassa kierroksessa kääntäminen vaatii (tai "vaatii") oikean käyden tuomisen sään yli. Yritettiin ja yritettiin väntää, mutta ei siitä mitään tullut. Herra H selkään ja sitten tuli syväanalyysi hobusesta - ja ongelmasta.
Eli nyt mä tajuan - viimein ja vihdoin - että se ulko-ohja kääntävänä tarkoittaa vain sitä, että suunnilleen puristaa nyrkin kiinni - sen jo pitäisi "lukita" lapa s.e. hevonen alkaa kääntymään. Jep joo, arvatkaa vaan, että onnistuuko? Samoin saatoin vain taasen todeta, että Herra H:n noin 10 minuutin käyntityöskentelyn jälkeen mulla oli alla hevonen, joka ihan oikeasti katoi itsensä - tuon tunteen mä olin jo unohtanut!! Oli ihan mieletöntä taas tajuta se, että nii-in, tältä sen pitäisi tuntua..
Eli harjoittelut jatkukoot. Loputon on tämä tie, mutta tulostahan se tuottaa koko ajan. Kaikkein suurin työ on edelleen .. omassa pääkopassa (=
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti