Umppa-Lumppa aloitti laidunkauden viikkotakaperin. Voi sitä riemua! Ensin kuului "Viu", sitten tuli 50 m spurtti, jonka jälkeen suoraan piehtaroimaan; ainakin 20 kertaa molemmat puolet, välillä ympäri mennen. Sen jälkeen takapuolen hinkkaus maahan puoli-istuvassa asennossa - ja siitä lähtö pukkilaukalla (= Laitsakavereina oli Delia, Timo, Sera, Lara ja Wini - näistä kaksi jälkimäistä daamia myös sinkkutarhattuna talven yli: Delia, Timo ja Sera ovat olleet samassa tarhassa. Ensimmäiseksi Umppis "omi" tietty vanhan heilansa, Delian. Mutta sen jälkeen tuli haaremiin jatkeeksi myös Wini. Tosin seuraavina päivinä selvisi, että oikeastaan Wini on pomo ja Lumppis on tossun alla. Pieni miinus laitsalle laskussa oli se, että Umppis onnistui saamaan kunnon vekin jalkaansa; ilmeisesti oksasta. Mutta vammatuipa onnellisena - kahden tamman lauman "vetäjänä". Jalkaa sitten paranneltiinkin melkein viime viikko.
Eilen sitten Umpan "fanilaumaan" oli liittynyt myös Lara. Tallilla estehyppelöissä käynyt Stinakin naureskeli seurattuaan Lumpan laitsaelämää, että siinä on pojalla kova paikka, kun vuoron perään naiset kilvoittelee suosiosta. Siinäpä sitten yritin mennä ratsastamaan - varsinaisella casanovalla. Ei ollut hirnumisesta tulla loppua, kun The Tyttöystävä Lara oli tallissa. Yritä siinä sitten harrastaa vakavamielistä kouluratsastusta - ei puhettakaan, että olisi liikkunut oikein; vaikkakin pörheä tapaus oli.
Tänään sitten jatkettiin työntekoa. Alkutyöstämisestä asti oli selvää, että ongelmat ovat samat kuin eilen; ei taivu eikä käytä itseään rehellisesti takaa. Tahdin säilyminen esim. isoa ympyrää vaihtaen oli ihan "dream".. Siinäpä sitten hetken aikaa mietin - mikä on ratsastuksessa tärkeintä; se, että hevosen saa toimimaan ilman raippaa, koska kisaa - vai se, että hevonen käyttää itseään ihan oikeasti oikein. Eipä siinä tarvinnut kauheasti miettiä - jälkimäinenhän se oli. Kentän vieressä oli raippa joten se messiin ja kuttitelu takaa (todellakin kutittelu, Umppis ei muuta vaadi) ja kas vaan - moottori alkoi toimia ja mulle tuli se ihana hevonen, joka polki alleen ja liikkui eteen energisesti (= Ja me tehtiin sitten ihan kunnolla töitä. Keskiravit oli sellaisia, että mä olin että WOW! Laukka oli hyvää ja pyörivää kumpaankin kierrokseen. Kertakaikkiaan makee tunne!
Siinä itsekseni asiaa miettiessäni totesin, että kyllähän mulle on tärkeintä saada se hevonen toimiaan oikein siinä 95% ratsastuksessa kuin ehkä siinä 5% osuudessa kisoissa; tosiasiahan on se, että Lumppis ei ole mikään kisaratsu - se onneton kun on ihan liian kiinnostunut ympäristöstään (= Eli miksi kiusata itseään, kun ridauksesta voi nauttia kevyenä ja helppona? No, perjantaina on Emppu tulossa, katsotaan, mitä apuja hän tuo tullessaan - valmennusta tässä jo kaivataankin.
Umppa-Lumppa aloitti laidunkauden viikkotakaperin. Voi sitä riemua! Ensin kuului "Viu", sitten tuli 50 m spurtti, jonka jälkeen suoraan piehtaroimaan; ainakin 20 kertaa molemmat puolet, välillä ympäri mennen. Sen jälkeen takapuolen hinkkaus maahan puoli-istuvassa asennossa - ja siitä lähtö pukkilaukalla (= Laitsakavereina oli Delia, Timo, Sera, Lara ja Wini - näistä kaksi jälkimäistä daamia myös sinkkutarhattuna talven yli: Delia, Timo ja Sera ovat olleet samassa tarhassa. Ensimmäiseksi Umppis "omi" tietty vanhan heilansa, Delian. Mutta sen jälkeen tuli haaremiin jatkeeksi myös Wini. Tosin seuraavina päivinä selvisi, että oikeastaan Wini on pomo ja Lumppis on tossun alla. Pieni miinus laitsalle laskussa oli se, että Umppis onnistui saamaan kunnon vekin jalkaansa; ilmeisesti oksasta. Mutta vammatuipa onnellisena - kahden tamman lauman "vetäjänä". Jalkaa sitten paranneltiinkin melkein viime viikko.
Eilen sitten Umpan "fanilaumaan" oli liittynyt myös Lara. Tallilla estehyppelöissä käynyt Stinakin naureskeli seurattuaan Lumpan laitsaelämää, että siinä on pojalla kova paikka, kun vuoron perään naiset kilvoittelee suosiosta. Siinäpä sitten yritin mennä ratsastamaan - varsinaisella casanovalla. Ei ollut hirnumisesta tulla loppua, kun The Tyttöystävä Lara oli tallissa. Yritä siinä sitten harrastaa vakavamielistä kouluratsastusta - ei puhettakaan, että olisi liikkunut oikein; vaikkakin pörheä tapaus oli.
Tänään sitten jatkettiin työntekoa. Alkutyöstämisestä asti oli selvää, että ongelmat ovat samat kuin eilen; ei taivu eikä käytä itseään rehellisesti takaa. Tahdin säilyminen esim. isoa ympyrää vaihtaen oli ihan "dream".. Siinäpä sitten hetken aikaa mietin - mikä on ratsastuksessa tärkeintä; se, että hevosen saa toimimaan ilman raippaa, koska kisaa - vai se, että hevonen käyttää itseään ihan oikeasti oikein. Eipä siinä tarvinnut kauheasti miettiä - jälkimäinenhän se oli. Kentän vieressä oli raippa joten se messiin ja kuttitelu takaa (todellakin kutittelu, Umppis ei muuta vaadi) ja kas vaan - moottori alkoi toimia ja mulle tuli se ihana hevonen, joka polki alleen ja liikkui eteen energisesti (= Ja me tehtiin sitten ihan kunnolla töitä. Keskiravit oli sellaisia, että mä olin että WOW! Laukka oli hyvää ja pyörivää kumpaankin kierrokseen. Kertakaikkiaan makee tunne! 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti