Takana pari eteen-alas päivää. Ollut pirteä ja aktiivinen hevonen - täynnä ihanaa Lumppa-energiaa (= Kaikesta näkee, että paluu liikkumiseen on mielekästä. Tänään jopa tehtiin vähän töitä; lähinnä avolla hakua taipumiseen, vähän pohkeenväistöjä, eteen ratsastus ravissa ja laukassa. Sieltähän se vanha Lumppa tulee taas löytymään, kunhan alkaa työstämään. Nyt on vakaa aikomus saada se vasemman kierroksen vinous (oikea lapa työntyy ulos) saada korjattua ihan korrektisti ja kunnolla; sen jälkeen nimittäin mopo liikkuu, sanoisin... verrattaen mageesti.Lumppis on myös varsinainen herrasmies, koska pysyy karsinassa odottelemassa mössöjä, vaikka ovi auki. Oheinen ilme on tallennettu tilanteesta, kun pellavat vielä turpoamassa. Siinä ovella se seistä möllöttää euforisen oloisena ja odottelee, katselee ja tuumailee, kunnes sanko tulee nenän eteen (=
Ai niin. Vähänkö pus-pus buenoa, kun a) on maneesi ja voi ridata kuivana ja b) EI OLE KURAA! Hitsit. Ei tartte hakea hevosta sieltä mutalammikosta - valkoset sukat on valkoset sukat (= Elämän pieniä kohokohtia. Enivei, nyt on sitten plan, että alan maastoilemaan la & su --> eli suosiolla viikonlopun valosalla kelillä pitkät maastot. Ja viikolla sitten maneesissa. Katsotaan, miten tuollainen rytmitys sujuu. Toi olis omalle itselle se helpoin vaihtoehto, niin ei tarttis pimeässä - varsinkin nyt, kun ei ole lunta - maastoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti